Tänään olen erityisen kiitollinen, ettei minun ole tarvinnut viedä nassikkaa hoitoon mihinkään suureen lapsiryhmään vaan maamo (äitini) on hoitanut nassikkaa kotona.
Tänään muskari oli jätettävä väliin, koska viime viikolla muskarissa kiljahdelleen lapsen pelkkä näkeminen alkoi itkettää nassikkaa.
tiistai 29. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mitäköhän meistä - tai meidän lapsista - tulisi ilman maamoja?
VastaaPoistaOlen samaa mieltä edellisen kommentojan kanssa. Onpa kiva että taas voi seurata perheen tapahtumia täältä.t Iv
VastaaPoista